4.3.2014

Kysymyspostauksen vastaukset, osa 4.

Mitä ovat Timin/Luigin huonoimmat/parhaimmat piirteet?
Timin parhaita piirteitä on sen rauhallisuus ja rentous, se on rentoutunut aivan hirveästi viimeaikoina eikä jaksa stressata paljoa mistään, lukuunottamatta näyttelytilanteita. Se on sellainen sylivauva, jonka kanssa voi viettää aikaa vaan istuskellen. Timillä ei myöskään oo ikinä kiire mihinkään, jos se saisi päättää, niin se lähtisi ulkoilemaan ensimmäisen kerran varmaan puolenpäivän jälkeen. Timin huonoihin piirteisiin kuuluu sen korvattomuus ja huono keskittymiskyky, Timppa ei todellakaan jaksa opetella uusia juttuja ja tekee asioita silloin kun huvittaa. Timihän myöskin karkailee, joten sitä pystyy pitämään vain rajatulla alueella tai jossain syvällä metsässä irti.




Luigin paras piirre on varmasti sen miellyttämishalu. Jos se jollekin meidän perheessä on kuuliainen, niin minulle. Se tosin ei ole ihme, koska pääasiassa kaikki Luin tarpeet täytän minä ja vietän sen kanssa ehdottomasti eniten aikaa. Lui on myös väsymätön ulkoilu- ja harrastuskaveri ja tottuu nopeasti erilaisiin tilanteisiin. Jos joku ei ehdi L:n kanssa touhuamaan, niin se keksii itse tekemistä, esim. puruluiden parissa. Ahneus taas on piirre, joka on huono että hyvä asia. Olen iloinen, että koira syö hyvin ja namit maistuu, mutta välillä ärsyttää se, että koira kyllä syö ihan mitä vain mitä suuhunsa löytää. :D Luigilla on lisäksi tullut nyt tapa testata minua, eli se jarruttelee esim. luoksetulossa ja maahanmenossa hidastelee, vaikka olen yrittänyt korostaa nopeaa maahanmenoa.

Mikä on paras asia elämässäsi (Timin ja Luin lisäksi)?
Yleensä olen vastannut tähän kysymykseen perhe ja ystävät. Nyt alan kuitenkin jo ymmärtää, että jos mie en ois mie, niin en pystyisi pitämään huolta mun perheestä, ystävistä ja koirista, joten paras asia on ylipäätään se, että mulla on elämä.

Pelottiko sua toisen koiran hankinnassa mikään?
Ai että pelottiko? :--D Kyllä. Pelkäsin, ettei aika riitä, rahat riitä, Timi jäisi huomiotta, koulu jäisi taka-alalle, pentu olisi hirveä. Siinäpä alkuunsa pelkoja.
Ensinnäkin, pentu ei ollut hirveä. Kun Lahdessa ensimmäisen kerran sen näin, tiesin, ettei se olisi hirveä ja siinä olikin yksi syy miksi uskalsin lähteä tähän hommaan mukaan.
Rahat saadaan aina riittämään, kun jostain säästää ja sijoittaa kestävään ja tarpeelliseen. Ruokahan näillä varmasti maksaa kaikista eniten.
Ajan riittäminen ja koulu liittyvät hyvin yhteen. Olen aina ollut tunnollinen oppilas ja suurinpiirtein kaikki aikani on mennyt koulun parissa, joten voin sanoa, että jos Lui viekin mun aikaa koululta, niin se tekee vain älyttömän hyvää. Olen oppinut vähän rennompaa asennetta ja huomannut, että vähempikin riittää!
Timi ei ole jäänyt huomiotta. Lenkillä en sen kanssa käy ihan niin usein, koska poikia ei voi ulkoiluttaa yhdessä, koska toinen vetää toiseen suuntaan ja toinen toiseen. Jos Timpan kans menen lenkille, niin se tapahtuu yleensä niin, että Timi syö ja päästän Luin syömään esim. luuta, jonka aikana ehdin käydä T:n kanssa lenkillä. Onneksi iskä tykkää ulkoilla Timin kanssa ja ne molemmat on niin rauhallisia, että lenkkeilyyn on hyvin aikaa.
Timin kanssa kahdenkeskistä aikaa vietän temppuillen, etsintäleikkien parissa ja rallytokojuttuja opetellen. Myös turkinhoito ja pelkkä typerä lässyttäminen on Timin mieleen.

Mutta vastaus kysymykseen on se, että vaikka elämäni on paljon muuttunutkin kahden koiran myötä ja pelotti aikoinaan vaikka ja mikä, niin en kadu toisen koiran ottamista ollenkaan.



Jos Timi ja Luigi olisivat ihmisiä, millaisia ne olisivat?
Olipa mielenkiintoinen kysymys! :D
Luigi olisi menevä citylapsi, jolla energiaa piisaisi erilaisten harrastusten parissa. Se olisi ehkä koulussa/töissä se ihminen, jollei keskittymiskyky riitä aina ihan kaikkeen, koska pitää olla kokoajan pää kolmantena jalkana juoksemassa paikasta toiseen. Se rakastaisi välinpitämättömästi kaikkia ihmisiä, mutta olisi myös vähän varautunut uusia juttuja kohtaan. Jäbäleissön vois olla ihan hyvä esimerkki, Lui sais varmaan aina huikeit idiksii!
Timi olisi taas se rauhallinen perusjantteri, todennäköisesti asuisi maalla ja nukkuisi pitkään. Sillä ei olisi huolta huomisesta eikä kiirettä mihinkään, esim. lenkin voisi hyvin jättää välistä ja tyttöjä tiirailla kaupan nurkalla. Se olisi kaikkien kaveri, ehkä myös vähän höynäytettävissä, vaikka olisikin viekas myös itse ja haluaisi tahtonsa läpi.

Mikä on suurin tavoitteesi koiria koskien?
Timin kohdalla tavoitteet on näinkin suuret: antaa sille loppuelämäksi terve elämä, jotta se saisi elää ilman pahoja kutinoita. Esimerkiksi näyttelypuolella en jaksa sen varaan hirveästi laskea (juurikin iho-oireet ym., sekä tasapurenta) ja muita harrastuksia me ei sen suuremmin harrastella.
Luigin kanssa haluan kokeilla mahdollisimman paljon, ehkäpä kisata joissain lajeissa kuten agilityssä ja rallytokossa ja lisäksi kierrellään näyttelyitä sen verran, että saataisiin sille se muotovalion arvo jossain vaiheessa. (Pienet on siis tavoitteet, heh.)


Ootko tulossa Maailman Voittaja 2014 –näyttelyyn elokuussa?
Hahaa, hyvä kysymys. :D Jos koirista jompikumpi osallistuu, niin se on Luigi. Jos ei osallistu, niin tulen vain turisteilemaan, jos tulen. Tiedän tuttuja jotka ovat ulkomailta tuonne tulossa, joten olisi mahtavaa päästä, mutta välimatkat on mitä on. Katsellaan lähempänä syksyä! (:

Miten päädyit juuri brasilianterrieriin?
Terrierin luonne ja miellyttämisenhalu samassa paketissa. Täydellinen harrastuskoira ja varpaiden lämmittäjä. Siinä yksinkertainen vastaus, kun oon näitä romaanivastauksia kirjoitellut. :’)

Lenkille lähtiessä otatko mieluummin ihan tavallisen hihnan vai flexin? Entäs pannan vai valjaat?
Timi ja flexi ovat erittäin huono yhdistelmä. Jos haluan Timpan kävelevän nätisti, niin se on lyhyessä hihnassa, panta kaulassa. Metsäillessä ja jälkeä tehdessä käytetään valjaita. Ennen kuin me hankittiin Timille jälkiliina, niin ulkoilutin sitä usein flexin kanssa metsässä, kun sen luoksetuloon ei voi luottaa. Nykyään käytetään liina + panta/valjaat yhdistelmää, joka on kätevä.
Luigilla on aina panta + hihna. Sillä ei valjaita olekaan, mutta tällä hetkellä, kun sen hihnakäytös on mitä on, niin panta on parempi vaihtoehto. Kun aloitamme canicrossin, pyöräilyn tai ”muutenvaanjuoksun”, niin hommaan sille valjaat. Flexiä en Luilla ole käyttänyt, enkä näe siinä mitään järkeäkään, se varmaan pomppisi minne sattuu. :D
Flexiä vastaan mulla ei ole yhtään mitään, jos koira osaa olla asiallisesti ja omistaja käyttää flexiä ns. oikein. Jos taas koira viilettää toisella puolella katua 15 metrin päässä, niin en näe flexin käytössä järkeä, koska silloin se aiheuttaa enemmän vaaratilanteita kuin 1,2 metrin hihna.

4 kommenttia: