8.2.2015

"Kertoisko joku mulle miten tätä kirjaa luetaan?"

Huhhuh. Onkohan tämän blogin historiassa ollutkaan tällaista kuukauden ja viiden päivän kestävää hiljaisuutta? En ole ees tajunnut miten nopeasti aika on mennyt, ja nyt huomaan, että luonnokset on täynnä tulevia postauksia, mutta mitään en oo saanut viimeisteltyä. Eiköhän täältä herätä taas, kun aurinko on alkanut paistaa ja päivät pitenee, niin energiaa riittää näille harrastuksillekin.

Olin aika yllättynyt ja samaan aikaan todella iloinen, kun viime maanantaina huomasin että sähköpostiin oli tullut viestiä Tammelta, joka kyseli, että ehtisinkö tutustua uuteen sarjakuvakirjaan ja kirjoittaa siitä arvostelun blogiini. Tällaiset jutut on ihan once in a lifetime -juttuja, joten tottakai vastasin myöntävästi ja keskiviikkona kirja olikin jo postilaatikossa ja iloisena yllätyksenä siellä oli mukana myös kirja, josta mulle ei aiemmin vielä oltu puhuttu.

Kyseessä on siis Ryo Mitsuyan kirjoittama Mopsi tuli taloon 1 -sarjakuvakirja, jonka on suomentanut Suvi Mäkelä ja kirja julkaistiin täällä Suomessa tammikuun lopulla. Kirja kertoo 14-vuotiaasta Julista, joka sattumusten kautta saa hoiviinsa rumansöpön mopsipennun, jonka nimeää Romeoksi. Kirjassa Julin lisäksi seikkailee suuressa roolissa Julin isoveli, sekä äiti, jotka parhaansa mukaan auttavat koiran kasvatuksessa.

Kirja oli juurikin sitä mitä oli luvattu; lapsille ja nuorille, tai miksei vanhemmillekin, sopiva kirja, jossa oli mukana huumoria, mutta toisaalta siinä oli hyvinkin opettavia kohtia. Joissain koirankasvatusmetodeissa mun mielipiteet tietenkin erosivat kirjan kanssa, mutta tosi paljon siinä oli asiaakin. Kirjassa oli useampia osioita, jotka sisälsivät erilaisia kommelluksia mitä Romeolle sattui ja teos oli varsin mukaansatempaava.



Jokaisen kappaleen alussa oli erikseen pieni "tietoboksi".
Lisäksi sain luettavakseni Neiti Koume, tiikeriraita 1 -teoksen, jonka on kirjoittanut Natsumi Hoshino. Se oli kirjoista se, jonka luin ensimmäisenä, koska ajattelin että "koska nää kissat ei ole ihan se mun juttu, niin luetaan tää pois alta". Kun tajusin, että kirjat olikin kirjoitettu mangatyyppisesti niin ensimmäiset 5 minuuttia meni siihen, että mietin että miten päin mie tämän kirjan nyt luen läpi.

Kirja kertoi Koume -nimisestä kissaneidistä, jonka elämä mullistuu, kun yhtäkkiä taloon tulee toinen äksyilevä kissanpentu. Kirjassa oli useampi kappale ja se oli jaettu osiin, joten mitään romaanityyppistä juttua ei ollut luvassa. Kun alkuvaikeuksien jälkeen pääsin perusjuoneen mukaan, niin voin sanoa että yllätyin kirjasta positiivisesti. Kuvitus oli tehty todella hyvin ja oli hauskaa nähdä, miten paljon pelkillä kirjoitetuilla ääniefekteillä sai elävyyttä teokseen.



Kirjoitetuilla ääniefekteillä tarkoitan esimerkiksi tuota "huuh huuh huuh", "huips huips".
Ehdottomasti nyt kirjat luettuani olen vaan kiitollinen siitä, että minuun otettiin yhteyttä ja sain olla lukemassa tällaisia teoksia, mitä en varmaankaan muuten olisi lukenut, koska olen ennemminkin syvällisten romaanien suurkuluttaja. Kiitos Tammelle tästä mahdollisuudesta ja ehdottomasti suosittelen kaikkia tutustumaan näihin teoksiin. :-) Katselin netistä, niin Mopsi tuli taloon -kirjalle on ilmeisesti toinenkin osa ja Tiikeriraita -sarjaa löytyy jo 7 teosta! Vau.

2 kommenttia:

  1. "En ole ees tajunnut miten nopeasti aika on mennyt" - _nimenomaan_!! En tajua mitä tapahtuu, tammikuu meni ihan käsittämättömän nopeasti, mäkin ehdin jopa kaksi postausta kirjoittaa :'D No, eiköhän tää tästä...

    Kuulostaa kiinnostavilta noi kirjat, tosi kiva että pääsit lukemaan ne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niimpä, mihin se tammikuu oikeasti kului..? :D Hyvä etten oo ainoa jolla on tällaset fiilikset.

      Poista